torstai 9. elokuuta 2012

Reklamoida vai ei?

Tänä aamuna töihin mennessä radiossa pohdittiin, mistä kaikesta voi antaa valmistajalle palautetta. Karmeita kertomuksia: yksi rouva oli löytänyt lehmän silmäluomen ripsineen jauhelihapaketista ja toinen taas oli löytänyt ökkömönkiäisen hillopurkista.

Tuon silmäluomen ymmärrän, hyvinkin. Mutta eikö kaikissa hilloissa ole helpostikin joitakin ökkömönkiöitä. Ainakin minulla voi hyvinkin jäädä joku pieni elukka viinimarjojen sekaan. Ja isossa tehtaassa vielä helpommin, kun koneella niitä putsataan. Eihän sitä elukkaa ole kiva löytää, mutta ymmärrettävää.

Mistä kaikista voi reklamoida? Ja mistä pitää saada hyvityksiä?
Karkkipussissa vääristä karkeista? Keksipaketin rikkoutuneista kekseistä? Sukkahousuista, kun menevät rikki jalkaan vedettäessä?

Ja mitä näistä pitäisi korvata? Uusi karkkipussi vai enemmän? En siis ole sitä mieltä, että ei saa valittaa, mutta missä raja?

4 kommenttia:

  1. Kerronpa oman kantani, kun on tullut noita reklamaatioita kirjoiteltua. Minusta pienimmistäkin vääryyksistä voi reklamoida, sillä eihän valmistaja ikinä saa tietää totuutta, jos kukaan ei ikinä valita ja reklamoi mistään. Vaikka usein kehotetaan menemään kauppaan ja valittamaan sinne, niin minä laitan kyllä viestiä suoraan valmistajalle tai maahantuojalle. Kun tuskin se viesti kauppiaalta menee eteenpäin. Kauppiashan vain antaisi (ehkä) uuden tuotteen ja jättäisi asian siihen.

    Minä olen valittanut mm. hapottomasta limsasta (tuli Koffin mies oven taakse ja toi 4 pulloa limsaa), metallipalasta hernekeittopurkissa (sain laatikollisen Jalostajan tuotteita), repaleisista Nessuista (tuli pari pakettia nenäliinoja), rikkoontuneesta Fasu-palasta (tuotantolinjalla kuulemma tällaista tapahtuu, mutta silti tuli uusi pussi tilalle), salmiakkikarkista joka ei minusta maistunut salmiakille yhtään (tulihan sieltäkin karkkia hyvitykseksi), epäonnistuneesta suklaakuorrutuksesta (sain ohjeet kuinka suklaa tulee oikeaoppisesti sulattaa ja pari Fazerin suklaalevyä harjoitteluun) myös deodorantista ja jäätelöstäkin on tullut serkkutytön puolesta kirjoitettua reklamaatio. Näiden lisäksi olen reklamoinut sukista: milloin on sukkahousuista puuttunut aukko, johon jalan voisi työntää ja pari kertaa on polvisukkapaketissa ollut vain kolme sukkaa vaikka piti olla neljä. Näistäkin tuli vastauksena pahoittelukirje ja uusia sukkia. Olen myös aikoinaan kirjoittanut Chymokselle kirjeen ja kysynyt miksei sinisiä Marianne-karkkeja myydä kaupoissa. Tuli kohtelias vastaus, jossa kerrottiin, että kysyntä ei riitä ja kirjeen mukana oli pussi sinisiä Marianneja. Tilanne onkin tuon jälkeen muuttunut, sillä nythän sinisiä Marianneja saa kaupoista! Aina silloin tällöin ostankin pussillisen, etteivät taas katoaisi karkkihyllystä kokonaan. Ja kun tuli nyt Mariannet puheeksi, niin kerran olen lähettänyt yhden punaisen Mariannen takaisin tehtaalle, kun se oli vain puolikas ja rusentunut. Ymmärränhän minä, että sellaista tuotantolinjoilla sattuu, mutta pistin silti palautetta ja sain uuden pussin tilalle.

    Tässä vain murto-osa valituksistani. Ja reklamaatioista saamani korvaukset ovat olleet hyvinkin kohtuullisia, joskus jopa ylenpalttisia. Esim. siitä hernekeittopurkista olisi riittänyt yksi uusi purkki tilalle, mutta tuli tosiaan laatikollinen kyseisen valmistajan tuotteita. ”Suurin” valitukseni oli monta vuotta sitten huonosti siivottu Cinderellan hytti, korvauksena sain uuden hytin jostain 10-kerroksesta ja muutaman drinkkilipun illaksi. Ja viimeisin reklamaatio oli hampurilaisen alta ilmestynyt kuollut ampiainen. Olisin saanut korvaukseksi kahvia tai jäätelöä, mutta kun ei enää sen ravintolan tuotteet maistuneet, niin tuli 10 % alennus laskun loppusummasta.

    Tiedän myös pari tyyppiä, jotka valittavat huonekaluasioissa pienimmästäkin naarmusta (joka hädin tuskin on edes suurennuslasilla havaittavissa), joka oli muka tullut kotiinkuljetuksen aikana. Nämä tyypit mm. pyysivät uuden pöytälevyn lapsen kirjoituspöytään ja saivatkin uuden pöytälevyn. Nyt he eivät kuitenkaan tiedä mitä tekisivät uudella levyllä, kun vanhakin kelpaa heille. Mutta piti vain valittamisen ilosta valittaa. Sellaiseen minä en sorru, reklamoin vain, jos on ihan oikeasti aihetta.

    VastaaPoista
  2. Yes, onnistuinpa kirvoittamaan kommentin.

    Tuosta kehittämisnäkökohdasta katsoen on tosi tärkeää antaa palautetta,. Miten muuten ne isot tehtaat tietää mitä me halutaan!!

    VastaaPoista
  3. Perustetaan kansalaisopistoon kurssi "kuinka reklamoin onnistuneesti"? Sille sopiva vetäjä ja kouluttajan palkka provisiona saaduista hyvityksistä.

    VastaaPoista
  4. Voin heti ilmoittautua opettajaksi. Voisin kertoa malliksi millaisia tarinoita reklamaatioihin kannattaa kirjoitella. Itse olen käyttänyt esimerkkinä mm. pieleen menneitä lasten synttärikutsuja, kun suklaakakun kuorrutus epäonnistui...

    VastaaPoista