perjantai 12. maaliskuuta 2010

Laivatunnelmaa Hakaniemen Hiltonissa

Kaipaatko laivatunnelmaa? Mutta ei olisi oikein aikaa eikä rahaakaan lähteä Tukholman risteilylle tai edes Tallinnan miniristeilylle. Tai aikaa ja rahaa kyllä olisi, mutta merisairaus iskee pienemmässäkin aallokossa. Ei hätää, suuntaa silloin askeleesi kohti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Hotelli Hiltonia.

Jo heti hotellin ovesta sisään astuessa mielen valtaa laivatunnelma. Ei puutu kuin se iänikuinen valokuvaaja, joka yrittää saada kaikki sisääntulijat hymyilemään kuvassa nätisti. Ja sama tunnelma vain jatkuu, kun kävelee hotellin käytävillä. Olo on ihan kuin Ruotsin laivan hyttikäytävällä. Laivatunnelmaa lisää vielä hotellin sijainti ihan rannassa. Ruokasalin valtavista ikkunoista on nimittäin suora näkymä merelle. Jos ei muuta, niin käy kyseisessä hotellissa vain vaikka aulan vessassa aistimassa laivatunnelmaa tai mikäli aikaa on enemmän, niin nauti lounas ”laivan” ravintolassa. Tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin yksikään miniristeily, kun rahaa ei mene tax free ostoksiin eikä pakollisiin tuliaisiin.

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Helsingin Forumin vessat

Nyt tulee risuja Helsingin keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Forumin vessoille. Ensimmäiset risut saa maineikas Fazerin kahvila. Sinänsä plussaa, että kahvilan vessasta löytyy ripustuskoukku takille, mutta miksi ihmeessä se koukku on pitänyt laittaa niin lähelle vessanpönttöä. Kun ripustat takkisi koukkuun, niin takki väkisinkin tulee pöntön päälle. Yritä siinä sitten tehdä tarpeitasi, kun samalla pelkäät takkisi tippuvan päällesi. Tilaa ripustuskoukulle kyllä löytyisi muualtakin vessan seiniltä. Eikä koukun vaihtaminen toiseen paikkaan vaatisi kuin ruuvimeisselin ja viisi minuuttia aikaa.

Ja sitten toiset risut Forumin yleiselle vessalle. Ensin taas täytyy kehua, että yleisen vessan käyttö ei maksa mitään ja vessa on kaikin puolin siistissä kunnossa siitä huolimatta. Yleensähän yleiset, ilmaiset vessat tuppaavat olemaan sen verran siivottomia, ettei niissä tee mieli käydä. Mutta mutta, täälläkin risuja aiheuttaa se ripustuskoukku. Menet vessaan, ripustat takin koukkuun ja istut pöntölle tarpeillesi. Kun hetken päästä tarvitset vessapaperia, alat ihmetellä mistä sitä paperia saisi. No, siellähän se vessapaperirullateline on takkisi alla. Ei tarvitse olla kovinkaan pitkä takki, kun takki peittää koko vessapaperirullatelineen, koska ripustuskoukku on suoraan telineen yläpuolella. Siis niin epäkäytännöllistä kuin olla voi. Ei ole paljon ripustuskoukkujen asentajilla järki päätä pakottanut, kun ovat ruuvailleet koukkuja Forumin vessoihin.

Voisiko ne ripustuskoukut jatkossa ruuvata vaikka siihen vessan oveen?

torstai 25. helmikuuta 2010

Tuplaleveitä potkukelkkoja?

Nyt kun potkukelkkakelit ovat vallanneet myös Etelä-Suomen, niin heräsi ihmetys potkukelkan ominaisuuksista. Ihan sellainen perus Esla-potkukelkka on kovin kapea istua, vaikka omaankin tämmöisen normaalikokoisen takamuksen. Kun talvella kuitenkin on pukeuduttava toppavaatteisiin, niin herkästi normipyllykin vie aavistuksen enemmän tilaa ja parempi olisi kelkan kyydissä istua, jos se olisi hieman nykyistä leveämpi. Ja jos potkukelkkatehtaassa tämän palautteen perusteella kajotaan penkin leveyteen, niin tehdään niistä samalla vaikka tuplaleveitä! Onhan niitä kahdenistuttavia keinutuolejakin. Ajatelkaapa miten mukava olisi eläkepäivinä kelkkailla kahdestaan oman rakkaan kanssa, kun molemmat mahtuisivat samaan aikaan jalaksille. Tai kelkkailun väsyttäessä voisi pitää hengähdystauon, jolloin molemmat mahtuvat istumaan ja lepäämään. Ja tuplaleveällä potkukelkalla voisi lapsiakin kelkottaa samaan aikaan, eikä toista tarvitsisi laittaa viereen kävelemään tai ottaa jalaksille. Tuskin maltan odottaa, että tuplaleveät potkukelkat ilmestyvät kauppoihin!

Ps. Vaikkei Esla nyt innostuisi tuplaleveistä potkukelkoista, niin ainakin voisi laittaa kelkkoihin pidemmät turvaviirit. Eihän ne nykyiset näy mihinkään, vaan viiri jää näkymättömiin istujan selän taakse.

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Kiitos Porin uimahallille

Porin uimahalli ansaitsee pari kiitosta! Ensiksikin uimahallin pukuhuoneessa on käsien/uimapuvun pesuallas. Itse asiassa altaan yläpuolella taitaa lukea, että huuhtele uimapukusi tässä. No, minä olen käyttänyt sitä aina kyllä käsien pesuun. Sitä kun näin naisena uimahallireissun jälkeen pitää rasvata ja laittaa tukkaa ja joskus vielä meikatakin. On aika kätevää ja näppärää, kun pääsee pesemään muotovaahdon rippeet sormien välistä ennen kuin alkaa rasvata naamaa. Eikä tarvitse pyyhkiä tahmaisia sormiaan pyyhkeeseen.
Toinen kiitos tulee hiustenkuivaajasta, joka on peilipöydällä aina käyttövalmiina. Eipä siis tarvitse raahata omaa fööniä mukana. Kaiken kukkuraksi hiustenkuivaajan käyttö ei maksa mitään ja hiustenkuivaajassa on vielä kylmäpuhalluskin erikseen. Käsienpesuallasta ja ilmaista hiustenkuivaajaa en ole kohdannut missään muussa uimahallissa, joten toivottavasti nämä kaksi asiaa löytyvät aikanaan Porin uudestakin uimahallista!

Ja nyt kun tuli uimahallit puheeksi. Jokaisessa uimahallissa aina opastetaan, että käy suihkussa ennen uintia ja etenkin, että hiukset on kasteltava ennen altaaseen menoa. Mutta eikös silti aina löydy joku hienohelma, joka katsoo olevan näiden ohjeiden yläpuolella ja tulee meikit naamassa ja hiuksia kastelematta uimaan. Olen kehittänyt tähän pulmaan ratkaisun, joka on kaikkien uimahallien omistajien käytettävissä. Asennetaan suihku- ja allasosaston väliseen oviaukkoon liiketunnistimilla toimivat suihkut, jotka kastelevat altakulkijan läpikotaisin. Ja laitetaan kyseiset suihkut koko oviaukon leveydelle, ettei kukaan pääse livahtamaan alta kastumatta.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Asiakaspalveluasennetta omaava pikasuutaria etsintäkuulutetaan...

Viime viikolla korjauttelin melkein puhkikäveltyjen työkenkien korkoja pikasuutarilla Hyvinkäällä. Siis tiedäthän siinä Eka Marketin yläaulassa. Ihanat kengät, monta vuotta hyvin palvelleet ja nyt vain piti pikaisesti naputella uusi korkolappu.

Menin sitten niitä seuraavana päivänä hakemaan. Meitä oli kolme jonossa ja suutari teki sitä suutaroimishommaansa.

Odottelin 5 minuuttia ja suutari ei mitenkään reagoinut yhteenkään asiakkaaseen tai heidän pyyntöihinsä.
Jatkoin odottamista ja vartti tuli täyteen, vieläkään ei ollut suutari edes kääntynyt, asiakkaat oli jo siinä lisäätynyt. Eli tullut paikalle enemmän ihmisiä, muulla tavoin emme siinä lisääntyneet.
20 minuutin jälkeen läksin pois, ruokatunti alkoi olla lopuillaan ja töihin pitäisi vielä jatkaa.

Mietin miksei hän voinut vaikka kahden kenkäparin välissä kysäistä voiko hän antaa minulle ja viereiselle herralle jo korjatut hyllystä ja ottaa jonoon mamman talvisaappaan, johon vetskari pitäisi vaihtaa. TIetysti oli tärkeää myös tehdä hommia, jotta saa kengät korjattua, mutta enpä usko että tuo jono on niin jatkuvaa siinä, etti hiljaisempana aikana voisi sitten korjauksia tehdä.

Menin sitten vasta seuraavana päivänä hakemaan niitä popoja. Olisin jättänyt kokonaan sinne kettuunnuksissani, mutta kun ne on ne lempparityökengät.

Sanni sitten myöhemmin kertoi, kun minä siis olisn tästä hänelle ensin avautunut, että hän on lopettanut samasta syystä tämän suutarin käytön jo aikapäiviä sitten.

Eli ilmoitan nyt kaikelle kansalle, että kannattaisi perustaa sellainen palveleva suutarikauppa Hyvinkäälle. Heti olisi kaksi asiakasta.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kondomeja hotellin minibaariin?

Miksei hotellihuoneiden minibaarissa voisi olla viinien, oluiden, suolapähkinöiden ja suklaapatukoiden lisäksi muutama kondomi? Mieti nyt kun löydät hotellin tanssiravintolasta komean ja miellyttävän miehen, jonka kanssa haluat kokea ne intiimeimmätkin hetket ja menette käsikynkkää hotellihuoneeseen. Siellä tilanne kehittyy siihen malliin, että kondomille olisi tarvetta, mutta sitä pientä kuminpalasta ei vain löydy kummankaan lompakosta. On se aika noloa lähteä siinä vaiheessa respasta kysymään olisiko missä kondomiautomaattia. Eli pitäisi alkaa pukea vaatteita takaisin päälle, kun ne juuri hetki sitten intohimon huumassa riisuttiin pika pikaa pois päältä.

Kaikkein paras siis olisi, jos tällaisina hetkinä voisi turvautua minibaarin antimiin ja ottaa sieltä kondomin käyttöön. Tai ehkä vielä parempi olisi, jos kondomit olisivat maksuttomia. Se on ehkä liian rajua, että tyynyllä olisi sen tavanomaisen Marianne-karkin tilalla kondomi, mutta voisihan pari kondomia olla kylpyhuoneessa suihkumyssyn ja pikkushampoopullon vieressä. Vai mitä?

perjantai 5. helmikuuta 2010

Sunnuntaisin kirjastoon

Lainan päivä (8.2.) lähestyy ja monet kirjastot mainostavat, että kyseisenä päivänä voi palauttaa myöhässä olevia kirjoja ilman, että niistä peritään sakkomaksuja. Väitän, että kirjat eivät olisi niin kovasti myöhässä, jos kirjastot olisivat auki myös sunnuntaisin. Kyllähän toki kirjastojen ovissa on niitä luukkuja, joista kirjoja voi palauttaa kirjaston ollessa suljettu. Mutta miksi ihmeessä kirjastot eivät ole auki sunnuntaisin? Silloinhan ihmisillä olisi aikaa mennä vaeltelemaan kirjaston hyllyjen väliin ja etsimään itselleen luettavaa. Harva ehtii arkena töiden jälkeen kirjastoon, etenkin kun viikolla yleensä on harrastuksia iltaisin. Ehkäpä joku poliitikko ottaa kirjastojen sunnuntaiaukiolon teemakseen näin eduskuntavaalien lähestyessä. Minä ainakin äänestäisin kyseistä ehdokasta, joka lupaisi kirjastoille vapaan aukiolon kauppojen tapaan.

Ja miksei kirjasto voisi keksiä muitakin tempauksia tai etuja kuin sakoton kirjojen palautus. Vaatekaupoista tuttu ”Ota kaksi maksa yksi”-tarjous ei sovi kirjastoon, koska lainaus ei (ainakaan toistaiseksi) maksa mitään. Niinpä kehittelin idean, jota kirjastot saavat vapaasti hyödyntää ja jatkojalostaa. Kirjastoissa voisi olla valmiita lainauspaketteja tyyliin jos aina lainaat Tess Gerritseniä, niin sinulle voisi sopia myös Harlan Coben. Olisi siis laitettu eri kirjailijoiden samantyylisiä kirjoja valmiiksi yhteen. Myönnän, että minä olen huono tutustumaan itselleni uusiin kirjailijoihin, mutta jos joku olisi niputtanut suosikkikirjailijani kylkeen jonkun toisen kirjailijan teoksia, niin varmasti lainaisin.

Vielä on yksi juttu kirjastoon liittyen. Miksei siellä saa puhua? Ymmärrän kyllä, että lehti- ja lukusaleihin ei mennä jutustelemaan, mutta kyllä muualla pitäisi voida jutella normaalisti. Saahan kirjakaupassakin jutella!

perjantai 29. tammikuuta 2010

Oulun Radisson Sas

Piipahdin taannoin Oulun Radisson Sas hotellissa ja sielläpä oli miellyttävä yllätys aamiaisella. Pöydissä oli kahvikupit valmiina kermakon ja sokerikon kera. Eli kun oli kerännyt leivät ja leikkeleet ynnä muut tykötarpeet lautaselle ja vei lautasen pöytään, niin ei muuta kuin kuppi käteen ja hakemaan kahvia. Ja miten kiva oli, kun ei tarvinnut käydä sokerien ja maitojen kanssa vekslaamaan toisten jonottaessa selän takana kahvipannulle.

Toisenkin iloisen yllätyksen koin samaisessa aamiaissalissa. Hetken aikaa aamiaista nautittuani, tuli tarjoilija pienen kahvikannun kanssa kysymään saako olla lisää kahvia. Tokihan kahvi maistui! Tarjoilija kaatoi kupin täyteen kahvia ja jätti kahvikannun pöytääni. Mitä palvelua! Tästä voisivat muutkin hotellit ottaa mallia! Ainoa mistä jäi huono maku suuhun, oli mehuautomaatin appelsiinimehu, joka oli liian laimeaa. Mutta mehun laimeus unohtui hyvin pian muuten niin miellyttävän aamiaiskokemuksen jälkeen.

ps. Kun nykyisin on terveysintoilu vallalla, niin harva varmaan laittaa kahvinsa sekaan kermaa. Niin voisiko siinä tapauksessa kermakon nimen muuttaa? Olkoon se vastedes maidokki!

tiistai 26. tammikuuta 2010

Välipalaa junassa

Mikähän siinä on, että lentokoneessa saa lyhyilläkin matkoilla vähintään sämpylän ja kahvin, mutta junamatkoilla ei saa yhtään mitään. Kävin jopa miettimään, että onko lentokoneiden tarjoilut aikanaan keksitty vain siksi, että lentoemännillä olisi muutakin hommaa kuin hymyillä ovella tervetulotoivotusta toistaen ja näyttää käsimerkein missä koneen hätäpoistumistiet sijaitsevat. Olisihan se mainiota, jos esimerkiksi yli sadan kilometrin junamatkoilla junalipun hintaan kuuluisi pieni välipala junan ravintolavaunussa. Edun voisi käyttää junalippua näyttämällä ja sitten laitettaisi leima lippuun, että välipala syöty. Näin ei samalla lipulla voisi hakea useampaa välipalaa.

Joku tietenkin sanoo, että jos junalipun hintaan kuuluisi välipala, ei kukaan siinä tapauksessa ostaisi ravintolavaunusta mitään. Eihän se näin lentokoneessakaan ole. Vaikka kahvia ja sämpylää saa ilmaiseksi, niin kyllä moni niiden lisäksi kaivaa seteleitä taskusta ja ostaa viiniä tai olutta. Eli tuskin VR:n ravintolavaununkaan myynti kovasti kärsisi, kyllä olut edelleen kauppansa tekisi. Toivottavasti VR ottaa vinkistä vaarin ja pian saamme lukea uutisista miten välipalat jatkossa kuuluvat junalipun hintaan!

tiistai 5. tammikuuta 2010

Levikeskuksen portaat

Vielä sieltä Leviltä jäi kaivelemaan ne portaat:
Siis ihan siinä Levin keskustassa, eli siis siinä missä ne perisuomaiset alppitalot törröttää luontevasti lappilaisessa maisemassa, on niiden alppilatojen alakerran putiikkeihin menevät portaat ihan liian korkeat ja kapeat ja vielä kaiken päälle betonista.

Eihän siinä meinannut osata kulkea kompastumatta tavallinen suomalainen nainen iltapäivän ruuhkassa selvinpäin. Mieti nyt sitten sitä, kun vetää laskettelumonot jalkaansa ja käypi ostoksille parin minttukaakaon jälkeen. Kompuroihan siinä perusjamppa, eli polvet uusista toppahousuista rikki, leuka auki ja valkoinen kuoritakki sotkussa.

Selitä siinä sitten kotona vaimolle, että portaat ne oli epästandardin mukaiset. Ei taida mennä selvitys läpi vaikka totta onkin ja seuraavan vuoden sponsorireissun lupa-anomus pitää laittaa jo juhannuksena menemään, jotta mitään toivoa olisi.

Ratkaisuehdotus:
Jotta hiihtoturismi ei kokonaan Levillä lakkaisi tämän takia, niin vaihtakaa betoniportaiden tilalle mukavat puurallit tavallisten portaiden mitoilla. Tai jos oikein meinaatte paikat kuntoon laittaa, niin sitten oikein luiskat kumimatoilla, niin pysyy riskimpikin reiska pystyssä ja monelta polven paikkaukselta säästytään.

Levin Mustan Pörssin naisten vessa

Kun kävelet sisään alakerraan naisten vessaan jää oikealle puolellesi taso, jossa on kulma. Ja siihen kulmaan tällainen hieman leveämpi lanteinen naisimmeinen lyö helposti lonkkansa, johon tulee sitten mustelma ja ole siinä sitten viehkeimmilläsi illan afterskiissa.

Korjausehdotus kauppiaalle:
Ota hyvä mies pistosaha käteen ja katkaise kulma pois. Helpottuu kulkeminen kun ei tarvitse koko ajan takaraivossa varoa lonkkiaan.

ps. Myyjät olivat erittäin mukavia ja asiantuntevia.

Herkkää havainnointia

Tervetuloa havainnoinnin herkkään maailmaamme!

Elämää eläessä törmää usein ilmiöihin, tilaisuuksiin, paikkoihin, joita haluaisi kommentoida. Silloin tällöin se olisi kaunista kehua ja väliin sitten rakentavaa repostelua.


Aina ei kuitenkaan ole mahdollista antaa palautetta vaan pitää itsekseen miettiä näitä syntyjä syviä. Joten päätimme helpottaa omaa oloamme ja pistää pystyyn plogin, johon voimme kirjata ylös havainnointimme. Eipähän sitten tarvitse ulkomuistista repiä, kun joku kysyy mielipidettä esim. jonkun huoltoaseman vessasta.