perjantai 24. helmikuuta 2012

Prinssessapohdintaa

Eilisaamun tiedotustilaisuus avasi hanat sallitulle vauvahempeilylle. Ihan voin reilusti myöntää, että melkein tuli vanhallepiiallekin kyynel silmäkulmaan, kun Daniel kertoi kruununperillisen syntymästä. Sydänpohjassa muljahtaa, kun mies pakahtuu ylpeydestä omasta tyttärestään.

Eilen jopa kaivoin vanhat vauvakuvani esiin, muistin siellä olevan kuvan, jossa oma isäni nostaa minua vauvana ylös ja hänen katseensa on täynnä suurta rakkautta. Danielista tuntui varmaan samalta. Niin ja me oltiin kanssa siellä Ruotsissa siinä kuvassa, eli varmaan iskä leikki olevansa prinssi ja että minä olin hänen pikkuprinsessansa...

Mutta pari asiaa on ihan tosissaan vaivannut mieltä:

Syntyykö prinsessat kruunu päässä?
Jos ei synny, niin miten tiedetään, että vauva on prinsessa?
Jos syntyy, niin syntyykö ne perätilassa ettei kruunun piikit raavi tullessaa?

Leikkiikö prinsessat pienenä prinsessaleikkejä?
Jos ei leiki, niin leikkiikö ne tavisleikkejä? "Tiskaa sinä, niin minä imuroin", jutustelee pikkuprinsessat leikkiessä.
Jos leikkii, niin onko se leikkimistä kun oikeasti on prinsessa?

1 kommentti:

  1. Sehän minulle tuli tästä prinsessajutusta mieleen, että kun kruununprinsessa aikanaan kruunataan kuningattareksi, niin hänen miehestään ei tule kuningasta, vaan titteliksi jää prinssi. Mutta kun kruununprinssi kruunataan kuninkaaksi, tulee hänen vaimostaan kuningatar. Eikö tämä ole vähän epäreilua? Missä on tasa-arvo?

    VastaaPoista